Canterburyssä kummittelee

Tänään on todistettavasti ensimmäistä kertaa historiassa nähty kummajaisen käyskennelleen seudulla ihan päivänvalossa! Ja ammoisista ajoista lähtien on kummitusten todettu pitävän kaupunkia hallussaan, mutta kummituskävelyjä on tehtyä pääsääntöisesti iltaisin.

Canterbury on ihastuttava kaupunki, jokaiselle riittää nähtävää ja tehtävää. Koska junamatka Margatesta on vain puolisen tuntia, täytyy kyllä poiketa tuolla uudemmankin kerran.

DSC_0126.JPG

Yleisen atmosfäärin haistelun ja mielenkiintoisissa kaupoissa luuhaamisen lisäksi tunnetuimmista Canterburyn nähtävyyksistä tuli nähtyä tarkemmin Canteburyn katadraali sekä St Augustine’s Abbey, jossa kassaneiti koitti väenväkisin saada minua liittymään English Heritage yhdistykseen. (Yhdistyksen jäsenet pääsevät ilmaiseksi satoihin museoihin pitkin saarivaltiota).

Noista mielenkiintoisista kaupoista kannattaa mainita Winnie the Pooh Shop. Nalle Puh kaupassa oli jos jonkinlaista tavaraa, valtaosa oli “alkuperäistä”, mutta Disneyn versiotakin kaupasta löytyi. Onneksi heillä on myös verkkokauppa, joten ei tarvinnut vielä ostaa kauppaa tyhjäksi.

Winnie The Pooh Shop

Varsinainen kokohohta oli toistaiseksi maailman parhaimman ja runsaimman iltapäiväteen nauttiminen Tiny Tim’s Tearoom:ssa. Jos oikein laskin, kolmessa tasossa olevilla lautasilla oli 15 kappaletta eineksiä ja tämä voitti mennen tullen niin Fortnum&Masonin kun Harrodsin teehetket.

Tiny Tim's TeaRoom

Kuvia Canterburystä voi katsoa täältä

Pidä hatustasi kiinni bobby

Ja tapahtui niinä päivinä, että TinKEn oli Englantiin lähdettävä. Edellinen työviikko meni yhdessä hujahduksessa ja jäljelle jäi pitkähkö lista tekemättömiä asioita… No, tässähän niitä on hyvää aikaa tehdä.

Lauantaina oli vuorossa viimeinen ehtoollinen, eikun illallinen Minnan kanssa, seuraavaa yhteistä ruokailuhetkiä saakin tovin odottaa. Niin, yllätysmenu uudistetussa Chez Dominiquessa oli jälleen kokemus isolla K:lla, vaikka ruoka ei enään aivan samalla tavalla yllätä eikä jalkoja alta vie. Mutta kyllä, ähkyksi taas meni, ja petit fourit jäi tälläkin kertaa syömättä.

Sunnuntaina menikin pakkaamisen ja yleisen säätämisen kanssa, ja ihmeen vähällä tuskalla sitä huomasikin olevansa Stanstedin lentokentällä, uusi kokemus kenttänä sinäänsä. Taksikuskin kanssa vajaan parin tunnin matka Lontoosta kuluikin sekin varsin leppoisasti hänen varsin pätevän oloisen tutkanpaljastimen toimintaa ihmetellessä.

Mutta nyt ollaan Margatessa, ja kuningaskunnassa ainakin toistaiseksi kaikki hyvin.

Margate