Tässä ohjeessa on varastettuna ideat sekä Myllyn parhaan Valkosuklaisesta Pääsiäispiirakasta sekä Suomen Mämmiseuran puheenjohtajan Ahmed Ladarsin ohjeista.
Pohja:
- Noin 10dl murustettua mämmikuivakakkua. 10dl on noin puolikas kuivakakku. (Vaihtoehtoisesti voit käyttää pohjaksi murotaikinaa).
- Puolisen desilitraa vettä
Täyte:
- 4dl turkkilaista jugurttia (tai rahkaa)
- 100g valkosuklaata murennettuna
- 1 kananmuna
- 2 tl vaniljasokeria
Koristeluun:
- 1 purkillinen persikoita
- valmiin piirakan päälle mantelilastuja
- Murenna kuivakakku ja sekoita joukkoon vesi. Älä kuitenkaan liota tai vatkaa murusia mössöksi.
- Painele murusista vuokaan pohja ja kunnon reunukset
- Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada vuokaan
- Koristele piirakan pinta ohuilla persikanviipaleilla
- Paista piirakkaa 200 asteessa puolisen tuntia
- Koristele mantelilastuilla
Persikkapiirakka menossa uuniin
OSSEC, tuo avoimeen lähdekoodiin perustuva palvelin/työasemakohtainen hyökkäyksien havainnointijärjestelmä (HIDS/LIDS) on päivittynyt versioon 2.4.
Nyt pitäisi alkaa kehittelemään mitä kaikkea kivaa uusilla ominaisuuksilla voisi tehdä:
- Päivittäiset koosteraportit tapahtumista
- Check_diff optio jonka avulla voi valvoa periaatteessa minkä tahansa syötteiden eroavaisuuksia. Eräs esimerkki.
- Microsoft Security Essentielsin lokiformaatti on nyt myös tuettu
- ossec-logtest työkalulla voi analysoida mitä tahansa lokitiedostoa manuaalisesti. Kätevä työkalu kun haluaa tutkia mitä koneella on tapahtunut (forensic analysis)
Tiedän että tänä twittereiden, wave:n ja jaikujen aikakautena sähköposti on joidenkin mielestä jo “niin nineties”. Mutta sitä paremmalla syyllä! Jos lähetät sähköpostia (varsinkin mainoksia), katso edes miten sen teet!
Tässä esimerkki hiljattain sähköpostiin tulleesta kutsusta HP:n tilaisuuteen. Tiedosto oli Ms Wordin karmivalla html-tyylillä tehty dokumentti, kokoakin oli rapiat 137kt. Ja kuinka ollakaan, MS Outlookissa, (joka on varmasti käytetyin sähköpostiohjelma yritysmaailmassa) vain puolet tekstistä näkyi. Loput tekstistä oli mustaa fonttia mustalla taustalla, ja se piti “maalata” esiin.
Sama viesti kännykällä katsottuna on parikymmentä ruudullista sekalaista tyhjää ja koodausta.
Pari ihan ilmaista vinkkiä html-muotoisten sähköpostien lähettäjille:
- Mieti kahdesti onko tarpeen lähettää html-muotoiltu viesti, vai riittäisikö pelkkä tekstimuotoinen viesti? Html-muotoilu voi toki näyttää sinun ruudullasi kauniilta, mutta vastaanottajalle se voi aiheuttaa ikäviä ongelmia.
- Jos kuitenkin päädyt lähettämään viestin html-muotoiltuna, tarkista että ainakin olennaiset osat viestistäsi pystyy lukemaan ilman html-muotoilua tukevaa ohjelmaa.
- Käytä standardien mukaista, yksinkertaista ja validoitua html-koodausta ilman krumeluureja ja www-sivustoilta linkattuja kuvia ja muita objekteja.
- Mainospostia lähettäessä tarkista ainakin parilla yleisesti käytettävällä ohjelmalla miltä viestisi vastaanottajalla näyttää. Muista tarkistaa lopputulos myös ohjelmalla joka ei html-muotoiltuja sähköposteja tue (esimerkiksi jotkin älypuhelimissa yrityskäytössä käytetyt sähköpostiohjelmistot)
- Mieti vielä kerran kannattaako sähköposti lähettää html-muotoisena.
Ristiretkellä Suomen kymmenen parhaan ravintolan koeponnistamiseksi, oli hääpäivän kunniaksi vuorossa katsastaa Kasarminkadulla sijaitseva Ravintola Olo.
Ja totta se on, ei ole aivan suotta ravintola kehuja ja mainetta niittänyt, parhaaksi pohjoismaisen keittiön ravintolaksikin kun on ravintola valittu. Ruoka oli täydellistä kuten Chez Dominiquessakin, mutta minua Olo miellytti ehkä jopa enemmän nimenomaan raaka-aineiden ja annoksien paikallisuudella.
Nautimme neljän ruokalajin yllätysmenun, joka sisälsi alkupaloina ensin miedosti savustettua lohta ja äyriäislientä, sitten kampasimpukkaa ja kukkakaalia. Tämän jälkeen makuhermot tasattiin mustikka-vadelma-mustaviinimarja shotilla, johon kaadettiin sekaan kylmää rooibos teetä. Pääruokana saimme taivaallista sisäfilettä porkkanan, parsakaalin ja herkkusienitahnan kera. Jälkiruokana oli omenapaistosta, sorbettia ja karamellikastiketta. Tuohon kun lisätään erilaiset keittiön tervehdykset, niin koko ilta (2.5h( tuon syömiseen vierähti aikaa. Harmittamaan jäi että päivällä tuli syötyä lounaalla niinkin tuhtia kuin salaattia. 
Illan kruunasi vielä laaja teevalikoima, Olossa on teenystäville 14 erilaista teelaatua valittavana. Vaikka tuo jää toki murto-osaan kotona olevista teelaaduista, oli tuo valinnanvapaus erittäin positiivinen kokemus.
Ainoa miinus paikassa oli palvelun pienoinen sekoilu, olisiko arki-iltana ollut harjoittelijoita tai uusia henkilöitä lähes täydessä salissa. Ennakkotilaukseni oli hyvin otettu vastaan, mutta salissa meitä palveli periaatteessa kaksi eri henkilöä. Toinen heistä kaatoi meille automaattisesti vettä ja nosti pullon sivupöydälle, toinen heistä taas jätti vesipullon pöytään ja sanoi että siitä voitte itse kaataa lisää. Meille kävi myös kolmas nuori nainen kaatamassa väärää juomaa lasiin (jonka hän tosin korjasi melkein saman tien). Ei mitään suuria asioita, mutta pistävät silmään ja ehkä tämä palvelun sujuvuus on se pieni loppusilaus joka erottaa Michelin-tähdet ja tämän ravintolan?
Jos yrität kaupata minulle tunkkiasi tai tunkin käyttäjää, sinulla on paljon paremmat mahdollisuudet onnistua jos muistat pari nyrkkisääntöä:
- Jos ilmoitan ettei asia ole meille ajankohtainen, älä soita kuukauden päästä uudestaan. Ei ne asiat hetkessä muutu ajankohtaisiksi. Ja jos muuttuu, otamme kyllä yhteyttä.
- Jos en ole nyt kiinnostunut hilavitkuttimestanne, älä soittele meidän organisaatiossa muille ja kerro kuinka kiinnostunut minä muka olen ko hilavitkuttimesta ollut. Jäät tästä kiinni ja sen jälkeen firmasi on mustallalistalla ja pitkään.
- Älä lähettele sähköpostiin tapaamispyyntöjä, sillä tuntemattomilta firmoilta ilman minkäänlaista referenssiä tulevat tapaamispyynnöt menevät suoraan roskikseen. Ja kukaan muukaan ei niihin varmaan vastaa jos yhteystiedot sähköpostissa on pilattu html:n avulla lukukelvottomaksi.
- Älä ensimmäisellä puhelulla kysele mitä järjestelmää/toimittajaa/ohjelmistoa me tällä hetkellä käytämme tai millainen verkkoinfra meillä on. Tämä saa varoituskellot toivottavasti kaikilla muillakin kilisemään, ja mahdollinen yhteinen tulevaisuutemme näyttää jäävän hyvin lyhyeksi. Klik
- Jos taas olemme päässeet jo yhteistyön makuun, asiakassuhteesta kannattaa pitää kiinni. Silloin odotan että olette aktiivisia ja tuotte eteen ratkaisuehdotuksia asioiden ja yhteistyön parantamiseksi. Tai sitten sen tekee joku muu. Tarjoajia on kyllä enemmän kuin vaivaksi asti.
Selailin iPhoton pölyisiä arkistoja ja silmiini osui kesäisiä muistoja herättävä kuva vuosien takaa. Pidemmittä jorinoitta, the viikon virallinen kuva osa 11.
WordPress on päivittynyt, joten tässä päivitystä helpottamaan pieni ohjeistus.
Nyt kaikki tarvittavat komennot ovat tekstitiedostossa http://www.homeholes.net/www/wordpress_2.9.1_to_2.9.2.txt).
Ensin haetaan päivityspaketti ja tarkistetaan sen MD5-tarkiste.
Jos ruudulla näkyvät MD5 tarkisteet, sekä sivustolta haettava että päivityspaketista laskettava, ovat samat (pitäisi olla 6023fe6701476c8152bda5d4c6277c69), jatka linkin tiedoston sisällön mukaisesti. Jos tarkistesummat eivät jostain syystä täsmää, on jossain ongelma, joka kaipaa tarkempaa huomiota. Muista korvata /replace_your_wordpress_directory_here/ osoittamaan oikeaan hakemistoon palvelimellasi.
Olen viime päivinä tutkaillut erilaisia ohjelmistoja GPS+syketietojen näyttämiseksi kartalla. Uusimmat kokeiluni ovat olleet SportsTracks sekä QuickRoute, jotka valitettavasti molemmat vaativat Windowsin toimiakseen. Periaatteessa Sports Track toimii mono-frameworkin avulla myös Linuxissa ja Mac OS X:ssä, mutta käytännössä sitä ei ainakaan Mac OS X:ssä voi bugisuuden takia käyttää.
QuickRoute näyttää hyvältä ohjelmistolta kesän suunnistuskautta ajatellen, sillä siihen on todella helppo pudottaa oma karttapohja taustalle (tätä ominaisuutta en ainakaan vielä ole Garminin omista sovelluksista löytänyt). QuickRoute näyttää kuljetun reitin omalla karttapohjalla ja värittää reittiviivan esimerkiksi syketiedon mukaan.
Tälläiseltä näytti illan hiihtolenkki QuickRoutessa. Vuoden takaisessa postauksessa on sama reitti FRWD:llä sekä ohjeet karttojen hankkimiseksi. Ainakin hiihtoaika on vuoden takaisesta parantunut 
Tutkimukseni “sporttinörttilelujen” ihmeellisessä maailmassa jatkuu. Tasan vuosi sitten hankkimani FRWD W600 lähti kiertoon ja tilalle tuli hieman nykyaikaisempi ja huomattavasti paremmin Mac OS X ihmiselle sopiva Garmin Forerunner 405CX. FRWD:n ongelmana näyttäisi olevan ettei laite tai sen ohjelmistot ole pariin vuoteen juurikaan kehittyneet. Garminilla softa- ja firmispäivityksiä näyttää tulevan huomattavasti paremmin.
Siinä missä FRWD:ssa on erillinen GPS/tallenninyksikkö, on 504CX vain normaalin sykemittarin tapainen “rannekello”, joka pitää sisällään GPS:n ja tallentimen. FRWD:ssä tarvittiin aina kolme komponenttia (ranneyksikkö, sykemittari, tallennilaite) jos halusi syketietoja edes katsoa. Garmin Forerunner toimii täysin myös Mac OS X käyttöjärjestelmässä, joten Virtualboxissa olevan Windows 7:n käynnistelyä ei enään tarvita.
Itse 405CX oli positiivinen yllätys kohtuullisen kokonsa puolesta, tätähän voi pitää kellonakin ihan normaalisti liikkuessa ja ulkoillessa. 405CX:n ennakolta haukuttu “kosketusrengas” vaatii kyllä omat opettelunsa, mutta ainankin yksinkertaissa tallennuksessa (ilman sen kummempia etukäteen asetettuja tavoiterajoja) se toimii ihan hyvin.
Ja pakkohan perinteinen Vierumäen hiihtolenkki oli käydä testaamassa.
Ylläolevassa kuvassa on kolmen hiihtokierroksen tiedot siirretty Garmin Connect-portaaliin. Tuossa portaalissa, tai sitten tietokoneelle asennettavassa Garmin Training Center ohjelmassa ei ole niin monipuolisia mahdollisuudet harjoituksen tallentamiseen ja analysointiin kuin FRWD:ssä, mutta Garminin ohjelmistojen käytettävyys on kyllä kohdallaan. Harjoituksen lataus ranneyksiköstä www-sivustolle käy automaattisesti ja langattomasti koneelle asennetun Garmin Ant Agentin avulla.
Luonnollisesi uudempi GPS ja ohjelmistot löytävät nopeammin sijainnin ja GPS:n antama paikkatieto on ainakin tämän yhden lenkin perusteella selvästi tarkempaa kuin FRWD w600:ssa.
Aatonaattona on tunnetusti liikaa aikaa, joten päätinpä tuoda kaupasta vieman valmista piparkakkutaikinaa ja aloitta askartelun. Eiffel- tai Pisan tornit olivat ensin mielessä, mutta taas laiskuus vei voiton ja päätin piirtää ihan simppelin reen ja porot. Tässä on tarvittavien reen ja poron osien kaava.
Piparkakkutaloihin käytän usein kaupan valmistaikinaa, sillä se on paljon helpompi leipoa kuin oma murea piparkakkutaikina. Tähän kyhäelmään meni vähän vajaa kilo valmistaikinaa.
“Piparkakkutalon” osat pitää leikata suoraan pellille, näin niitä ei tarvitse nostella ja siirrellä ennen paistamista.
Valmiit paistetut osat kannattaa koristella valmiiksi ennen kun ne liimaa lämmitetyllä sokerilla yhteen. Itse tyydyn koristelussakin minimiin, joten hieman sokerikuorrutetta ja tomusokeria saa riittää. Erilaisissa piparkakkutalokilpailuissa näkee kyllä jos jonkinlaisia koristelun ja mielikuvituksen ihmeitä: MuroBBS 2009, Iltasanomat, Rovaniemi
Recent Comments