HomeHoles.Net

Tekniikan maailman “hintatestin voittaja”

Sanotaan K-raudan pihalla olevissa plakaateissa. No kaikkihan sen tietää että K-raudassa on yleensä kovat hinnat, mutta tänään huomasin eron eri K-rautojen välillä. Hain nimittäin eilen muovisen johtolistan Jumbon lähellä olevasta liikkeesta hintaan 7.8€, ja tänään yhden listan lisää vanhan porvoontien varrella olevasta k-raudasta, jolloin saman listan hinta olikin 11.90€. Noh, tarvikkeet remonttiin me hankittiin pääasiallisesti Bauhausista, joka on varsin hyvä kauppa, mutta aina silloin tällöin on tullut K-raudasta jotain pientä unohtunutta haettua kun se on tuossa lähimpänä. Vaan enpä kyllä enään vähään aikaan tuolla asioi.

Tekniikan maailman “hintatestin voittaja”

Sanotaan K-raudan pihalla olevissa plakaateissa. No kaikkihan sen tietää että K-raudassa on yleensä kovat hinnat, mutta tänään huomasin eron eri K-rautojen välillä. Hain nimittäin eilen muovisen johtolistan Jumbon lähellä olevasta liikkeesta hintaan 7.8�, ja tänään yhden listan lisää vanhan porvoontien varrella olevasta k-raudasta, jolloin saman listan hinta olikin 11.90�. Noh, tarvikkeet remonttiin me hankittiin pääasiallisesti Bauhausista, joka on varsin hyvä kauppa, mutta aina silloin tällöin on tullut K-raudasta jotain pientä unohtunutta haettua kun se on tuossa lähimpänä. Vaan enpä kyllä enään vähään aikaan tuolla asioi.

Lomatunnelmia #2

Klikkaa kuva isommaksi!

Lomatunnelmia #1

Minna ihmetteli eilen että mikä kumma tuolla remonttivaatteiden seassa oikein mellastaa. Aluksi Olli Oravasta ei näkynyt kuin hieman häntää, sillä hän tasapainoili takajaloillaan pyykeen reunalla ja natusteli pyyhettä. Varsin huvittava näky….

Klikkaa kuva isommaksi!

Vilna 10-13.6.2006

Loma alkaa, heti pois maasta Tarjousliput hankittiin jo toukokuussa, että jonnekin tulee lähdettyä aloittamaan loma, pois nurkista siivoamasta. Vilnassa odotti kaunis aurinkoinen sää, keskikokoinen keskieurooppalaishenkinen kaupunki, jossa henki monien valloittajien ja isäntien jättämän historian lisäksi oma paikallinen kulttuuri. Ei ehkä mikään helpoin turistikaupunki vrt Tallinna ta Tukholma. Saatiin mm. bussisakko, kun tapamme mukaan käytimme julkisia kentältä alkaen. Lippujen hinnat olivat kyllä niin naurettavan halpoja, että olisi voinut maksaa tuplasakon.

Hotelli Ratonda sijaitsi keskusta toisella laidalla, vähän kuin Continental suhteessa Rautatieasemaan… Oikein kiva hotelli, vaikka ekassa huoneessa oven lukko reistaili, saimme toisen huoneen, valitettavasti vain eri kerroksesta kun ensimmäinen oli ullakkokerroksessa, kattoikkunat ja kaikki - tosi södee.

Pietari 25-28.5.2006

Kaikille terveisiä tuolta rajan takaa. Teimme keväisen junaretken yhdistettynä 30-vuotisjuhlintaan toukokuun lopulla. Timolle ensimmäinen kerta itänaapurin mailla ja minä olin viimeksi vuonna 1987, joten lähes ummikkoina lähdettiin. Matkaseurana oli Outi ja Heikki, jotka olivat valmistautuneet matkaan huolella, joten oli helppo roikkua mukana

Junamatka sujui suht kivuttomasti mennen tullen ja näkeehän siinä hyvin maisemia, lähinnä sitä miten ne rajan jälkeen muuttuvat ja millaista Pietarin ulkopuolella on.

Moskva hotelli oli perustason turistiluokan hotelli, ihan siedettävä. Toki sijainti on valtaväylien toisella laidalla, mutta metro pelasi hyvin ja turvallisen tuntuisesti. Yhden kerran käveltiin neljän kilsan Nevski päästä päähän, sen jälkeen käytettiin metroa. Jos kaupungin alueella on ihmisiä saman verran kuin Suomen koko maassa, niin mahtuuhan siihen kaikenlaista nähtävää. Kunnostetut kirkot ja muut upeat rakennukset kuten Eremitaasi, Pietarhovi ja useat muut palatsit, monet kanavat, puistot ja isot aukiot luovat kyllä Pietariin tunnelman jota ei muualta löydä. Tietysti venäläisyys sinänsä myös on ehdottomasti läsnä. Yllättävän raikas ja kaunis kaupunki kokonaisuudessaan. Kuvat kertovat lisää:

Pihamme alkaa olemaan kesäkunnossa.

Kiirettä on pitänyt niin töissä kuin vapaallakin, joten on jäänyt pihan uudistamisen dokumentointi vähille. Mutta nyt piha alkaa olemaan valmis, tai niin valmis kun se nyt voi olla. Toki ruoho pitää leikata vähintään kerran viikossa, kastella ja lannoittaa.

Etupihalla on jo varsin mukavan tiheä matto.

Takapihalla nurmikko ei olekkaan ihan yhtä hyvässä iskussa. Tuolla oli outoja läikkiä jossa ei ruoho kasvanut aluksi lainkaan. Nyt onneksi nuokin läntit alkavat kasvamaan umpeen, ja nurmikko alkaa kaipaamaan paljain jaloin tallustelua.

Takakulmassa oleva Minnan kukkapenkki tuotti keväällä ensimmäiset tulppaanit ja kuunliljat tuntuvat tuosta puolivarjoisesta paikasta oikein nauttivan.

Onni meni pois….

Eilen pakkasimme autoon kaiken kissoihin liittyvät tavarat, hiekkalaatikkot ja kiipeilypuun, ja lähdimme viemään poikia uusiin koteihin. Taisi Kassu aavistaa mitä tuleman pitää, sillä kuljetuslaatikkoon siirtymisessä oli havaittavissa normaalia enemmän vastarintaa.

Kassu vietiin ensin Paulalle, ja Onni siitä parin kilometrin päähän Heikille. Molemmissa paikoissa laitettiin hiekkalaatikot kuntoon ja avattiin kuljetuslaatikot hiekkalaatikoiden kanssa samassa huoneessa ja jätettiin pojat rauhassa haistelemaan uusia hajuja. Kissat tulivatkin lähes heti ulos kuljetuslaatikosta ja alkoivat pelokkaina tutkia uutta ympäristöä. Tai Kassu haisteli lähiympäristöä enemmänkin uteliaana, kun taas Onni oli kenenkään huomaamatta syöksähtänyt makuuhuoneeseen sängyn alle odottelemaan pimeyden ja hiljaisuuden saapumista. Eiköhän Onni yöllä sitten tutustunut paikkoihin ja etsinyt tutun ruokakupin uuden sijainnin.

Kotona tuntui kyllä hiljaiselta tyhjältä kun puolet perheestä on poissa, kukaan ei ole sinkoilemassa kodinhoitohuoneen ja työhuoneen väliä mouruten. Makuuhuoneen oveakin voi taas pitää auki.

Vaikka oma terveys on yksi tärkeimpiä asioita mitä nyt ylipäätään voi listata, on kissoista luopuminen yllättävän, jos ei nyt vaikeaa niin ainakin haikeaa. Jääkaapin ovea aukaistessa jää odottamaan paria kaveria jalkoihin lokittamaan, aamulla vessaan mennessä ei Kassu olekkaan työntämässä päätään oven raosta sisään.

Jäämme odottamaan. Ja toivomaan että varsinkin Onni hyväksyy uuden kodin omakseen.

Onni meni pois….

Eilen pakkasimme autoon kaiken kissoihin liittyvät tavarat, hiekkalaatikkot ja kiipeilypuun, ja lähdimme viemään poikia uusiin koteihin. Taisi Kassu aavistaa mitä tuleman pitää, sillä kuljetuslaatikkoon siirtymisessä oli havaittavissa normaalia enemmän vastarintaa.

Kassu vietiin ensin Paulalle, ja Onni siitä parin kilometrin päähän Heikille. Molemmissa paikoissa laitettiin hiekkalaatikot kuntoon ja avattiin kuljetuslaatikot hiekkalaatikoiden kanssa samassa huoneessa ja jätettiin pojat rauhassa haistelemaan uusia hajuja. Kissat tulivatkin lähes heti ulos kuljetuslaatikosta ja alkoivat pelokkaina tutkia uutta ympäristöä. Tai Kassu haisteli lähiympäristöä enemmänkin uteliaana, kun taas Onni oli kenenkään huomaamatta syöksähtänyt makuuhuoneeseen sängyn alle odottelemaan pimeyden ja hiljaisuuden saapumista. Eiköhän Onni yöllä sitten tutustunut paikkoihin ja etsinyt tutun ruokakupin uuden sijainnin.

Kotona tuntui kyllä hiljaiselta tyhjältä kun puolet perheestä on poissa, kukaan ei ole sinkoilemassa kodinhoitohuoneen ja työhuoneen väliä mouruten. Makuuhuoneen oveakin voi taas pitää auki.

Vaikka oma terveys on yksi tärkeimpiä asioita mitä nyt ylipäätään voi listata, on kissoista luopuminen yllättävän, jos ei nyt vaikeaa niin ainakin haikeaa. Jääkaapin ovea aukaistessa jää odottamaan paria kaveria jalkoihin lokittamaan, aamulla vessaan mennessä ei Kassu olekkaan työntämässä päätään oven raosta sisään.

Jäämme odottamaan. Ja toivomaan että varsinkin Onni hyväksyy uuden kodin omakseen.