Fire!

Wordpress 2.8

Asensin vihdoin uusimman Wordpressin käyttöön. Päivityksiä oli varsin paljon, joten asensin koko paketin enkä vain muuttuneita tiedostoja.

Samalla vaihdoin aikanaan tekemäni teeman uudeksi. Nykyinen ulkoasu on nyt Devart-nimisen teeman päälle hienosäädetty.

Sommittelusta ja oppaista digikuvauksen saloihin

Ilokseni olen saanut huomata kaveripiiriini hiipineen valokuvausinnostuksen, ja hyviä kuvia onkin tullut jo paljon. Tässä alkaa olemaan taas paineita saada myös omaan albumiin uutta materiaalia…

Googlailin materiaali sommittelusta, ja eksyin Ylen digikuva.yle.fi digikuvauskurssiin ja siellä sommittelusta kertovaan videoon. Varsin laadukas kuvaus sommittelusta on myös Digital Photography Schoolin Composition Tips. DPS:ssä on muutenkin paljon hyvää materiaalia lähinnä digikuvauksesta.

Kuvakävely suoritettu

Kävin eilen Jeren ja Juzzufin kanssa ulkoiluttamassa kameroita Pyhän Laurin kirkon kulmilla, ja kyllä pari liki onnistunutta otosta kennolle tarttuikin. Filmille tarttuneista otoksista ei vielä uskalla mitään sanoa, täytyy viedä Hasselin filmi kehitettäväksi.

Sää oli mitä parhain ja ilta-aurinko loi kaunista pitkää varjoa jykevien puiden lomaan. Siitä onkin aikaa kun on viimeksi hyvässä seurassa saanut kuvailla, poislukien toki oma seurani Taitaa olla jokin Vapaavalon tapahtuma useampi vuotta sitten. Täytyy ryhdistäytyä.

Edellinen virallinen photowalk oli vuonna 2007 Englannissa.

Rommia

Rommi kelpaa teessä, mutta parhaimmillaan se on kyllä pelinä.

Rummycup ja mahjong ovat meistä useimmille varmasti tuttuja pelejä, mutta erilaiset pelikortein pelattavat rummy-pelit ovat ehkä tuntemattomampia. Itsekkin vasta hiljattain olen löytänyt nämä varsin mukavat korttipelit. Näistäkin vain lähinnä Gini rommia ja kalookia on ehtinyt pelailemaan.

Rummy.fi nimisellä sivustolla on tiukkaa infoa ja johdantoa rummy-peleihin, kannattaa tutustua jos korttipelit kiinnostavat.

Ohra on hyvää

Ohra tuntuu jotenkin turhan aliarvostetulta viljalta, ja onkin sääli että sitä käytetään enemmän rehuna kuin suoraan ihmisten ravinnoksi. Tunnetuin ohraherkku on tietysti “ohrapirtelö“, mutta ohrasta saa myös hyviä leipiä, rieskoja ja puuroja (varsinkin uunipuuro on todella hyvää ja helppo tehdä).

Itse olen hiljattain lisännyt lisäkeriisin (varsinkin täysjyväriisin) korvaamista kotimaisella ohralla, ja tänään tuli kokeiltua saisiko ohrasta tehtyä myös kunnon risottoa. Ja kyllähän se jotenkin onnistui.

Ohrarisottooni käytin esikypsytettyjä rikottuja ohrasuurimoita. Kuullotetun sipulin sekaan lisäsin reilusti normaalia vahvempaa kasvislientä ja ohran. En siis kuullottanut jyviä tai lisäillyt kasvislientä pienissä erissä kuten normaalissa risotossa. Sekoittelin ohraa keittämisen aikana voimakkaasti useamman kerran, ja lisäilin tarpeen mukaan kiehuvaa vettä vähän kerrallaan. Kun ohra oli kypsää ja vesi haihtunut, laitoin sekaan parmesaanin ja tarkistin maun. Ohra vaatii minusta vahvemman kasvisliemen ja sitä reilusti heti alusta asti jotta ohra ehtii imeä makua, mutta muuten maku ja koostumus oli minusta varsin lähellä oikeaa risottoa. Voisin kuvitella että kanttarellien kanssa tämä on aivan loistavaa….

Generation Kill

Olen jääneet koukkuun HBO:n sarjaan nimeltä Generation Kill (Yle TV1 tiistaisin klo 21.00). Vaikka viihdyin armeijassa ja luen entisten sotilaiden kirjoja, en todellakaan ole mikään sodan tai väkivallan kannattaja.

Kyseisessä sarjassa on kuvattu varsin koukuttavalla tavalla sodan arkea ja älyttömyyttä erittäin värikkäiden henkilokuvien kautta, eikä varsinaisilla taistelukohtauksillla tarvitse tuossa liiemmin mässäillä. Mutta ehkä hauskinta tuossa on kuitenkin käskyvaltasuhteet ja komentoketjun toiminta. Varsinkin Stark Sands:n esittämän Lt. Nathaniel Fick:n taiteilu esimiesten joskus kyseenalaisten päätösten ja oman ryhmän välillä kuvaa valitettavan läheltä myös yrityselämän keskijohdon ongelmatiikkaa. Kannattaa katsoa.

Cpl. Josh Ray Person: It looks like vodka. I think it’s a kind of gin.
Lt. Nathaniel Fick: It’s the kind that doesn’t come out when officers and senior NCO’s are present.
Cpl. Josh Ray Person: Aye Aye.

Porkat narikkaan

Vaikka Wagner ei sitä ymmärrä, on hiihto hieno ja monipuolinen laji.

Kovin monia kertoja en ladulle päässyt, mutta kyllä karvan päälle 100km tuli lykittyä. Noilla kilometreillä ei kannata juuri elvistellä, mutta minulle se on enemmän kuin parina edellisenä talvena yhteensä.

Viimeinen hiihtolenkki (22.3.2009) oli siunattu mahtavalla auringonpaisteella ja hyvällä luistolla. Hiihtolenkin tarkoitus oli lähteä tutustumaan lähiseutuun, sillä olin Vantaan latukartasta katsellut että varsin pitkälle pitäisi kotikulmilta hiihtäen päästä. Ja pääsihän sitä.

Yllä hiihtolenkki kuvana. Reitin klm-tiedosto jos haluat katsoa tätä tarkemmin Google Earth:ssa

Vierumäessä joutui suksia kantamaan muutaman sadan metrin matkan ja parin tien ylityksessä oli sukset otettava jaloista, mutta muuten latua riitti. Pienemmät yhdysladut vetivät jo viimeisiään ollen paikoin joko jäisiä, loskaisia, likaisia tai kaikkea niitä. Yleisesti ladut olivat kyllä erittäin hyvässä kunnossa ja reittejä riitti. Varsinkin Mätäkivellä ja Kulomäentien eteläpuolella luistelubaana oli leveää ja matka taittui minulle poikkeuksellisesti luistellen. Koska tulee taas talvi?

coronet, hardcorenet vai mikäs se nyt oli

Minulta usein kysytään että mikä? missä olet töissä?

Firman nimi on siis Corenet Oy. Corenet on suomalainen reilun 230 hengen yritys, joka suunnittelee, rakentaa, ylläpitää ja valvoo vaativien kohteiden tietoliikenne- sekä telematiikkapalveluja.

Telematiikalla tarkoitetaan erilaisia
teknisiä vempaimia (antureita, kulunvalvontalaitteita, valvontakameroita, puomeja, opastinmerkkejä jne) ja niitä yhdistäviä ja ohjaavia järjestelmiä.

Corenetin suurin omistaja on VR ja kuulumme VR-konserniin. Konserni on myös tärkeimpiä asiakkaitamme, siksi teemme läheistä yhteistyötä konsernin muiden yhtiöiden kanssa. Corenetin pääkonttorikin sijaitsee Helsingin rautatieasemalla.

Oma toimenkuvani on tietohallintopäällikkö, ja tehtäväni on varmistaa yrityksen toiminnan kannalta tärkeän tietotekniikan tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja turvallisuus. Kyllä siinäkin sarkaa riittää, vaikka asiakarajapinnassa en Nixun jälkeen enään ole ollutkaan.

Talviloma oli lumiloma

HV ei lumesta juurikaan perusta, mutta itse pidän lumesta ennen kaikkea sen suomien urheilumahdollisuuksien takia. Talvilomaviikolla tuli lunta hyödynnettyä noin 55km hiihdon sekä neljän päivän lumilautailun ja telemarkin voimin. Parasta lomassa oli kun aloitti aamun hiihtolenkillä tunturissa, tuli syömään aamupalan ja lähti snoukkaamaan. Lounaalla olikin sitten hyvä vaihtaa lökäpöksysnoukkaus astetta tiukempaan (ja 50 kertaa raskaampaan) telemarkkiin. Jotkut kun eivät vaan osaa päättää mitä haluavat lapissa tehdä

Viimeisen viikon saldoksi kertyikin ilahduttava määrä kaikenlaista. Ystävien ja sukulaisten näkemistä ja auttamista, lumilautailua, telemarkkia, hiihtoa, koiravaljakolla kaahailua, partiotaitokisat, hammaslääkärissä käynti sekä 100 pushups haasteen välitesti. Ai niin, ja vihdoinkin sain mahdollisuuden testata kehuttua Dominion-korttipeliä. Toimiva loma siis!

Harmittavin muisto on lauantain “night of miracle suckouts”, mutta eiköhän siitäkin kohta toivu….